Jokaisella ihmisellä on omat yksilölliset jalat. Jalkojen rakennetta ja niiden kuntoa tutkitaan yhdessä asiakkaan kanssa, haastattelemalla asiakasta ja havaintojen perusteella. Jaloista tutkitaan jalkojen rakennetta ja niiden asento muutoksia. Nämä merkataan jalkahoitokorttiin.
Jaloissa on kolme kuormituspistettä, jotka ovat jalkaterän alla päkiällä vasemmalla (25%), oikealla päkiällä (25%) ja kantapään keskellä (50%). Jalkojen rakenteesta tutkitaan ja huomioidaan jalan muoto katselemalla jalkaa ulkoapäin, onko jalan rakenne normaali, kapea vai leveä. Monesti on vaikeata havannoida näiden eroavaisuus, sillä jalan rakenteet ovat yksilöllisiä.
Jaloista huomioidaan myös jalan pitkittäiskaari, onko normaali, laskeutunut vai korkea. Tämä tapahtuu asiakkaan seisoessa tasaisella alustalla, esim. lattia. Kokeillaan sormilla tunnustelemalla, meneekö sormet jalkaholvin alle, mikäli sormet eivät mahdu menemään kunnolla jalkaholvin alle, pitkittäiskaari on laskeutunut. Mikäli sormet menevät pitkälle jalkaholvin alle jalan kaarevuus on korkea.
Jaloista tutkitaan myös jalkojen poikittaiskaari, se tapahtuu asiakkaan istuessa. Se katsotaan tutkimalla jalkapohjaa, missä kohti on sarveistumia, vai onko niitä. Mikäli päkiän alla on niitä, tukipiste on muuttunut ja jalkapöydän luut ovat laskeutuneet ja luiden asento on leventynyt. Jalkojen rakenteesta tutkitaan myös varpaiden asento seistessä, ovatko ne suorat, yliojentuvat, onko vasaravarpaat vai onko varpaiden asennossa päällekkäisyyksiä. Osan näistä näkee myös asiakkaan istuessa. Jaloista tutkitaan myös onko vaivasenluuta, joka ilmenee ison varpaan tyvinivelessä punoittavana ja mahdollisesti pattina kääntäen isoa varvasta toisia varpaita päin. Niin sanottu liikavarvas voi ilmetä myös pikkuvarpaan tyvinivelessä, jota kutsutaan ns. räätälinpatiksi. Jalkojen rakennetta tutkiessa tutkitaan myös kantapään asento seisten, missä asennossa se on muuhun jalkaan nähden, onko kantapää suorassa asennossa, ulos tai sisäänpäin kääntynyt muuhun jalkaterään nähden
Sain koulutehtäväksi tutkia kahden asiakkaan jalkoja ja harjoitella jalkahierontaa. Tässä tehtävässä tehdään asiakkaalle rakenneanalyysi, ihoanalyysi ja kynsianalyysi. Tehdyt jalkahavainnot merkitään jalkahoitokorttiin.
Ensimmäinen asiakas oli 1976 syntynyt perusterve nuori nainen. Jalkahoitoon tullessaan hänen jalkansa olivat todella turvoksissa ja niissä oli suonikohjuja.
Asiakkaan seistessä tutkin hänen jalkansa rakennetta, hänen jalkateränsä olivat leveät ja jalkojen pitkittäiskaari oli normaali, koska sormet menivät holvikaaren alle hyvin molemmissa jaloissa. Asiakkaan istuessa tutkin myös jalan poikittaiskaaren. Poikittaiskaaren näin kun katsoin oliko päkiällä sarveistumaa ja hänellä ei sitä ollut. Silloin jalan poikittaiskaari oli normaali.
Sitten asiakkaan jalkapohja kasteltiin ja astuttiin kuivalle paperille, jolloin nähdään kuvaa jalan rakenteesta. Tässä näkyi myös jalan normaali rakenne, koska jalan holvikaari ei osunut paperille. Varpaita katsellessa huomaan isojen varpaiden kääntyvän sisällepäin muihin varpaisiin nähden ja paperi kuvasta katsottunakin huomaan ison varpaan ja etuvarpaan väliin jäävän isohkon välin. Mietin kuvaa katsellessani että kun jalkapöytä on asiakkaalla leveähkö niin hakeeko isovarvas tukipistettä astumiselle. Kantapään asentoa katsellessani huomaan sen olevan suorassa.
Asiakkaan istuessa tutkin hänen ihoa ja kynsiään analyysinä. Ihon huomaan olevan kuiva, nihkeä ja hikinen. Isompia kovettumia hänellä ei juuri edes näy jaloissaan, eikä myös isonvarpaan allekaan viitaten miettimääni tukipisteeseen. Pienen varpaan ja nimettömän varpaan välissä oli hieman vettymää kummassakin jalassa ja pienten varpaiden kynsien huomaan olevan paksuuntuneet, joissa ajattelin olevan mahdollista sieni infektiota. Lisäksi ison varpaan kynnet kasvoivat syvällä isossa varpaassa ja tutkin niitä tarkasti, että ne eivät kasvaisi kynsivallin sisään, mutta löysin kynnen reunan ihon päältä, joten kynsi ei vielä kasva vallin sisälle.
Asiakkaan jalat olivat todella turvoksissa polvesta alaspäin ja niissä oli vähäistä sinisyyttä merkkinä jonkinlaisesta verenkierto häiriöstä. Ison varpaan alapuolella oli myös punaisuutta. Kuvan laatu hieman vääristää todellista ihon väriä.
Nihkeyden ja hikisyyden ajattelin johtuvan asiakkaan käyttämistä urheilukengistä joita hän käyttää työkenkinään ja jalat hautuvat tällaisissa kengissä todella runsaasti.
Jalkojen hieromisen jälkeen oli ilo huomata jalkojen turvotuksen väheneminen ja hänen omien sanojensa mukaan jaloista tulivat keveät. Hoidon päätteeksi desinfioin ja laitoin hänelle varpaiden väliin jalkatalkkia vettymien estämiseksi.
Asiakkaan ohjauksena pyysin häntä menemään kotiin apteekin kautta, hakemaan lampaanvillaa varpaiden välien hautumien estämiseksi ja myös ostamaan työkengiksi sellaiset kengät, jotka eivät hautoisi.
Toinen jalkojenhoito asiakas oli v. 1952 syntynyt Diabetesta sairastava nainen.
Saapuessaan hänenkin jalat olivat turvoksissa ja sukan varret olivat painaneet nilkkojen kohdalle voimakkaat painaumat. Hänen jalkateränsä malli oli leveä ja jalkaterät kääntyivät ulospäin, vasen jalkaterä hieman enemmän. Seistessä jalkoja tutkittaessa huomaan pitkittäisen kaaren laskeutuneen kummassakin jaloissa, koska sormet eivät menneet kunnolla holvikaaren alle. Asiakkaan istuessa tutkin poikittaisen kaaren ja sen näen tutkailemalla päkiän kohtaa, että onko siinä sarveistumaa. Hänellä sarveistumaa ei ollut ja näin voin todeta että hänen jalkaterän poikittainen kaari ei ole laskeutunut. Varpaita katsellessa huomaan kummankin jalkojen isonvarpaiden kääntyvän voimakkaasti etuvarvasta kohti ja huomaan myös että hänellä on alkavaa vaivasenluuta kummassakin jalassa. Varpaiden asento ja punoitus on merkki vaivasenluusta.
Kantapäätä tutkaillessa en huomaa rakenteessa mitään normaalista poikkeavaa, mutta hänen kantapäässä on sarveistumaa ja jonkin verran löytyy myös pykimiä. Ihoa tutkaillessa huomaan sen olevan todella kuiva ja se hilseilee kauttaaltaan todella runsaasti ja turvotusta turvotusta häenllä on myös jaloissaan. Jalkapohjaa tutkiessa huomaan siellä olevan känsän, se on sellainen pieni jossa on mustia pisteitä.
Tämä asiakas sairastaa diabetesta ja hänen jalkansa vaativat erityisen hyvää hoitoa ja seurantaa. Hänen omien sanojensa mukaan jalat väsyvät, kipeytyvät helposti ja ne hikoilevat todella helposti. On todella tärkeää huolehtia varpaiden välien puhtaudesta ja kuivuudesta etteivät varpaiden välit pääsisi hautumaan. Pykimiä voidaan diabeetikolla hoitaa kevyesti raspaamalla ja känsien poistoa poralla täytyy harkita tarkoin.
Kynnet tällä asiakkaalla ovat normaalit.
Hieron asiakkaan jalat varovasti hänen ääntään kuunnellen ja hieronnan jälkeen huomaan kuinka turvotus on laskenut nilkoista ja hän kertoo jalkojen olevan kevyen oloiset.
Hieronnan päätteeksi desinfioin, kuivaan ja laitan varpaiden väliin talkkia. Kantapohjat voitelen jalkavoiteella ja etenkin pykimä kohdat. Jatkohoitona pyydän myös häntäkin hakemaan apteekista lampaanvillaa varpaiden väleihin ja estämään näin ollen mahdollisia tulevia hautumia.
Viereisessä kuvassa näkyy asiakkaan jalkojen turvotusta ja jalkaterien kääntyminen.
Tässä kuvassa näkyy paperille painettu jalkapohjan kuva ja jalkahoitokortti mihin on merkitty huomatut havainnot.
Tässä kuvassa näkyy kantapäässä olevat pykimät ja sarveistumat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti